Vatsatautinen Lago Atitlán

Atitlánista pidimme heti. Meilla oli upeat nakymat jarven yli parvekkeeltamme, ja pieni, erittain turistinen kuja hostelleineen, baareineen, internet-kahviloineen ja ruokapaikkoineen tarjosi oikeastaan kaiken tarvittava. Ensimmaisena iltana kavimme syomassa Buddha-baarissa, jossa oli kylla herkkuruokaa. Tosin itsellani jai syominen vahaiseksi edelleen orastelevan pahanolon takia. Tapasimme myos ehka kaikki ihmiset keihin tutustuimme Caye Caulkerilla Belizessa :D paras naista oli kylla Martin ruotsista, jonka aksentti oli mahdoton. Oli valilla vaikea sanoa puhuiko Martin ruotsia vai englantia kun nama kuulostivat aivan samalta hanen suustaan. Mukava tyyppi kylla. Jain nukkumaan muiden lahtiessa psyketrance-klubille Freedomiin. Oli kuulemma hyva mesta. Vahan harmitti olla kipeana.

Aamulla oloiluni jatkui enka saanut koko paivana muuta alas kuin yhden mansikkapirtelon. No se oli kylla ainakin maukasta. Kaytiin kavelylla Mikan ja Lauran kanssa, nama shoppailivat laukkuja ja pikkupussukoita ihanalta maya-mummolta, jonka kuuro-mykka tytar oli kasin ommellut kaiken. Hienoja tavaroita.

Illalla oli tarkoitus menna thermal bathseihin eli kuumaan kylpyyn toisin sanoen, mutta olin sopinut, etta nakisimme Vanessaa (Orange Walkin tuttuja) ja kylpyyn paasy venyi, joten jouduin yksin jaamaan ottamaan hanta vastaan. Kylla vahan harmitti, mutta kuulemma kylpy oli siis vain tosiaan betonialtaassa lammitettya vetta, joten ei nyt mikaan suuri menetys. Illat olivat yleisestikin pirun kylmia ja vahaisen energian saannin takia kylmyys meni luihin ja ytimiin. Oli kuitenkin mukavaa nahda Vanessaa ja tutustuimpa pariin jenkkiin ja kanukkiinkin. Lammin peitto ja oma peti pelastivat. Ja oma vessa myos.

Lauantaina ruokahalu ei ollut yhtaan parempi, mutta oli niin heikkopainen olo, etta oli pakko yrittaa syoda vahan hedelmia ja paahtoleipaa. Kolmen tunnin aampalan jalkeisten torkkujeni aikana Laura ja Mika kavivat ostelemassa vahan postikortteja ja muuta. Silja ja Johanna lahtivat hevosilla kolmen tunnin vaellukselle joillekin jarven biitseista. Aika halvaksi tuli, 3h/6e! Taas harmitti kun en paassyt mukaan :( Kuulemma oli erittain hauskaa, vaikka Siljan hevonen potkikin Johannan omaa naamaan :D Mahtavalla terassillamme oli aina menoa, talla kertaa kokkimummomme toi vieraaksemme suloisen 1-vuotiaan pojan, jonka kuulimme olevan kipeana. Jo viikon kestanyt ripuli oli kuulemma vienyt pojalta veroja, vaikkei sita huomannutkaan, niin pirtsakasti poika yritti kavella tukia pitkin. Oli mukava kun jutteli espanjaksi, ymmarsi kaiken ja onnistui viela vastaamaankin :D kaipa tama tasta. Poika lahetteli viela lentosuukkoja lahtiessaan ¡Besos!

Illalla viela syominen oli melko mahdotonta, ja Mikallakin oli jonkun nakoinen migreenikohtaus, joten alkuilta meni rauhallisesti hengaillessa. Torkkujen jalkeen Mika oli tosin jo taas kunnossa ja lahti Lauran kanssa Freedomiin. Jain katselemaan erittain katkonaisia unia. Kehtasivat viela meidan bilettajat herattaa minut moykatessaan terassilla tultuaan ja sain vasta viiden jalkeen unta. Kuudelta heratys. Ei helmi.

Aikainen heratys johtui siita, etta sunnuntaina Chichicastenangossa on intiaanimarkkinat, siis osa kaupungin kaduista on taynna mayojen jalkelaisia myymassa erilaisia kasityojuttuja tai ruokaa tai mita vaan :) Sinne oli lahdettava, vaikka Atitlánille olisimme toisaalta halunneet jaadakin. Noh aina on mukava liikkua eteenpain.



Iltainen maisema hostellimme parvekkeelta



Laura selittaa taas :D



Silja ja Johanna



Ommattu Iirolle. ("ai Pacha MAMA")