Illalla istuskelimme hostellillamme kun yhtakkia kuulimme taas "kaunista" suomenkielta jostain lahistolta. Kalle ja Fedehan ne siella. Kavi myos ilmi, etta oltiin samoilla yliopiston kursseilla Feden kanssa. PIENI maailma.
Illalla kaytiin katsastamassa hieman yoelamaa, mutta diskot olivat hirveita ja olimme aika poikki, joten paadyimme kotiin Lauran kanssa, Mikan ja suomalaisten lahtiessa katsastamaan jotain paikallista diskoa. Se oli kuulemma surkea.
Aamulla lahdimme hyvissa ajoin kohti bussiterminaalia, josta bussimme Cobaniin piti lahtea klo. 10.30. Se lahti 13.00. Istuimme polyisessa terminaalissa kolmisen tuntia vain odottamassa, etta paasisimme tayteen tungettuun minibussiin kuudeksi tunniksi...bussimatka itsessaan oli kylla hieno, joskin puuduttava. Ensin ajoimme pitkaan maaseudulla, kunnes saavuimme joelle, jonka ylitimme paikallisella lossilla :D oli hieman erilainen kuin meidan keltaiset lossit, ei mitaan keulaportteja tai muita turhuuksia ;)
Jatkoimme matkaan kun yhtakkia kaukana taustalla siinsivat vuoret!!Ne olivat niin kauniita, etta vahan itketti. (Vuoret on mulle aika tarkeita). Yritin ottaa kuvia 100 km/h ajavasta minibussista, mutta se osoittautui aika vaikeaksi. Vuoristokylat olivat todella pienia ja ransistyneita, mutta omalla tavallaan viehattavia. Elaimia oli joka paikassa, myos teilla tukkeena :D Viljelykset ylsivat aina korkealle vuoren rinteille saakka ja kylla vahan ihmetytti, etta miten ihmiset ovatkaan saaneet rakennettua talonsa niin kaukaisiin ja korkeisiin paikkoihin.
Paasimme viimein perille Cobaniin ja mukava hostellintyontekija oli heti sisaanheittamassa meita. Se on valilla rasittavaa, mutta toisaalta myos aika mukavaa, koska ei tarvitse hammentyneena kartan kanssa etsia hostelleita, jotka vaihtaa nimiaan ja osoitteitaan (kuten Chipi Chipi, jonne olisimme halunneet, mutta joka olikin joku muu nykyaan). Meidan hostellimme oli mukava, tyontekijat kivoja ja kaupunkikin vaikutti ihan hauskalta. Tama ystavallinen sisaanheittaja jopa saattoi meidat pankkiautomaatille ja esitteli hieman kaupunkia siina sivussa. Illalla pelattiin vahan fudista sisapihallamme ja kaytiin kuumassa suihkussa. Teki hyvaa. Sitten jo nukuttikin.
Herasin yolla kamaliin vatsakipuihin. Sita jatkui koko seuraavan paivan.
Ostimme hostellilta bussiliput suoraan Antiguaan ihan hyvalla diililla, muuten olisimme joutuneet menna Guatemala Cityn kautta ja vaihtaa siella bussia. Bussimatka oli aika mukava, silla tilaa oli paljon. Ja oli myos jannittavaa ajaa Guatemala Cityn lapi, naimme ne alyttamot slummit vuoren rinteilla, ne ikaan kuin valuivat pitkin alas laaksoihin harmaina ja epamaaraisina nelioina. Hullua.
Saavuimme hyvissa ajoin Antiguaan viiden tunnin ajelun jalkeen ja kuskimme heitti meidat ihan hostellin ovelle saakka. Samoin tein kun paasimme ulos bussista, tulivat kaksi kundia, Nixon ja Quinn kysymaan, josko haluaisimme lahtea seuraavana paivana yhden yon telttailtureissulle tulivuorelle. Totta kai halusimme.
Kavimme syomassa outoa, mutta ihan maukasta paikallista ruokaa ja istuskelimme hostellillamme kanadalaisen kaverin Floresista kanssa. Sitten Nixon tulikin ilmoittamaan, etta han oli heittanyt kolikkoa eika lahtisikaan tulivuorelle. Just. Paatimme jo unohtaa koko reissun kun taas Quinn tulikin ja sanoi, etta mennaan vaan, koska tarpeeksi jengia olikin kasassa. Okei.
Vaan aamulla oli Lauralla ongelmia vatsansa kanssa, joten jouduimme perumaan reissun. Kaikkia harmitti, mutta vatsaoloisenapoloisena on melkein mahdotonta lahtea pois hostellista, saati sitten kiipeilemaan vuorelle. Tiedan kokemuksesta, se ei ole kivaa. Kylla me viela keretaan. Uusi suunnitelma tosin oli lahtea vahan iisimmalle tulivuorelle, Pacayanille, jossa olisi jopa laavaa ja kaikkea (!!), mutta se jaa nahtavaksi...
Onnellinen sattuma tosin! Kaveltiin kadulla kahvilasta takaisin hostellille, kun yhtakkia joku huutaa "INKAAA!". Katselin ymparilleni ihmetyksissani, kun huomasin, etta Johannahan se siella, kadun toisella puolella. Tiesin, etta Johanna oli jossain taalla pain, mutta etta kadulla tulee vastaan :D Johannan tapasin ensimmaista kertaa Laosissa, toisen kerran Bangkokissa ja kerran Suomessa. Nyt taalla :D
Kerron myohemmin miten suunnitelmat etenivat, talla hetkella kaikki on viela enemman tai vahemman auki!
Laura keinuilee Los Amigosissa
Hyvat oli safkikset...
Ja lemmikit...
Ja drinksut.
Joen ylitys ja lautta
Lehmia tiella!
Vuoristoa. (kuvat otettu liikkuvasta autosta, ikkunan lapi, eli vahan surkeita :()
Guatemala Cityn slummit
5 comments:
Otimpa minäkin oikein karttakirjan käteeni! Melkonen matka Cobanista
Antiguaan! Onneks oli maisemat hienoja. Ja mun historian tuntemukseni lisääntyy koko ajan huimaa vauhtia! Ja suomalaisia vilisee sielläkin.....ollaan me suomalaiset vaan niin iihaaniaa!!! Ja täällä paistoi aurinko peräti kaksi päivää peräkkäin! Hurraa!!Tarja
Moi taas, ihan loistavaa seurata teidän reissua näin virtuaalisesti. Mä olin vähän jäljessä, mutta nyt sain kiinni teidät täällä Antiguassa.
Kun nyt kysyit, niin mun Libanon/Syyria-reissu meni loistavasti, varsinkin Damaskos oli hieno! Mutta siitä sitten enemmän joskus.
Huippumukavaa jatkoa matkalle!!!
miika
Heips rakkaat! Ihana lukea teidan matkaanne taalta! Nauttikaa ja ihmetelkaa, Lauralle ja Mikalle terkut ja halit!
Muutes Miika? Missapain kavit Libanonissa?
Heips.
Nyt minäkin ehdin kommentoida, kun matkapäiväkirja on valmis. Käy kurkkaamassa. Lisää kuvia kotona n. 500 kpl.
Töitä on riittäny, ihan kun ei olis lomalla ollukaan.
Odotellaan jännittyneinä teidän tulivuoriretkiä.
auli
Heipsuli. Kiva Tarja kun oot niin messissa :D hauskaa.
Noralle takas terkkuja ja pusuja ja haleja ja kaikkea :) Hyva, etta Miika reissu meni hyvin, haluun nahda sitten kuvia :)
Auli, mika se on se osote mita mita?
Post a Comment