Sukellusta Utilalla vol. 1

Allekirjoittanut on nyt Advanced Open Water diver (tai kortissa lukee kylla Advanced Adventurer :D) ja matkakumppanini valmistuivat myos Open Water divereiksi :D hurraa! Sukeltaminen on koukuttavaa.

Kaikki alkoi siita, etta tullessamme saarelle, oli lauttaa vastassa noin kaksikymmenta eri sukelluslafkojen tyontekijaa. He yrittivat tietysti saada hamillaan olevat uudet tulokkaat omaan firmaansa ja mekin tietamatta mistaan mitaan lahdimme eraan saksalaisen mimmin mukaan. Tjuuh, jouduimme sitten superfancyyn Mango Inniin, jossa oli uima-altaat ja kalliit ravintolat ja kaikki. Mutta vain 3 dollaria maksoi ensimmainen yo, joten paatimme jaada ja katsella uutta majoituspaikkaa myohemmin. Divemaster Rob vei meidat kaupunkikierrokselle (toisin sanoen kavelimme tasan kahta tieta pitkin, paljoa enempaa keskusta ei sisallaan pida) ja dive shoppiin juomaan kaljat ja juttelemaan sukelluksesta. Ongelma oli vaan siina, etta Laura ja Mika olivat melko haluttomia lahtemaan sukeltamaan ja mina taas olin kovin innoissani, joten paatimme viela miettia asiaa. Iltaa vietimme ensin syoden maukasta pizzaa ja salaattia ja muuta ja jatkaen Treetanic-nimiseen baariin, joka oli siis puuhun nostettu laiva :D se oli mahtavasti koristeltu mesta, mutta jamahdimme juttelemaan jenkkiarmeijan sotilaiden kanssa...se oli kokemus kylla, huh.

Seuraavana paivana olimme menossa Lauran kanssa nettiin Mikan jaadessa uima-altaalle, kun kappas! Siellahan se Johanna taas vilkutteli tien toiselta puolelta :D Johanna ja Silja olivat menossa jo tekemaan kurssejaan, Silja OW:ta ja Johanna AOW:ta Utila Water Sports diveshopissa. Menimme heti tapaamaan Johannan kurssin vetajaa Martinia, koska halusin mukaan kurssille ja tama sopi loistavasti. Myos Lauran paa oli kaannetty ja tama halusi Siljan kanssa samalle kurssille...enaa tuli kysya Mikalta, joka ei sitten eparoinyt hetkeakaan. Paatimme jaada Mango Inniin viela yhdeksi yoksi, koska check-out oli meilta jo mennyt ohi suun, eika diveshopin hostellissa, jossa Silja ja Johanna yopyivat, ollut tilaa. Laura ja Mika paasivat heti katselemaan SSI:n videoita ja lukemaan kirjan oppeja, illaksi jai viela laksyja tehtavaksi. Minulla ja Johannalla oli ensin muistin virkistamiseksi lyhyt kertauskurssi, johon teimme parit tehtavat, mutta ei mitaan sen hankalampaa.

Aamulla oli sitten ensimmainen "sukellus" eli meidan AOW-kurssimme (mina, Johanna ja kanadalainen Johanna) ja Mikan, Lauran ja Siljan OW-kurssi hyppasimme matalaan veteen harjoittelemaan skillsseja, eli esimerkiksi maskin pois ottamista veden alla ja sen tyhjentamista, regulaattorin vaihtamista kaverin kanssa ja muita juttuja. Ne muistuivat minulle aika hyvin mieleen eika ongelmia ollut. Siljalla ja Lauralla oli hieman totuttelemista hengittamiseen veden alla ja muuhun, joten he paasivat omaan kahden hengen ryhmaansa. Mika oli luonnonlahjakkuus (lieko perinyt isaltaan sukellustaitoja :)?) ja paasi heti syvempaan veteen.

Iltapaivalla lahdimme kahden Johannan ja Martjinin kanssa Fun Diveille, silla aloittaisimme kurssimme vasta seuraavana paivana (jostain syysta jota en muista). Jokaiseen kurssiin kuuluu siis ilmaiseksi nelja Fun Divea, AOW-kurssiin kuuluu kaksi ilmaista yota hostellissa ja OW:hen kolme, hintaa kursseilla oli noin 225 usd, eli ihan hyva diili siis. Ensimmainen sukellus meni hieman muistellessa ja keskittyessa enemman itse sukellukseen kuin kaikkeen nahtavaan, mutta naimme muun muassa spotted moray eelin eli tapla murenan ja hienon varisia kaloja vaikka kuinka, myos korallimuodostumat olivat mahtavia! Toinen sukellus oli myos hauska, vaikkei mitaan niin kummallisen erikoista nakynytkaan. Oli ihanaa taas olla sukeltamassa! Olimme kaikki samassa botskissa, Mika teki ryhmansa kanssa OW:n sukelluksia, Laura ja Silja harjoittelivat snorklaamalla ensin.

Seuravana aamuna lahdimme jo seitseman maissa liikkeelle ja ensimmainen sukellus oli puoli ysin pintaan. Tama sukellus oli jo osa kurssiamme ja tarkoituksena oli tunnistaa kaloja (Naturalist oli kurssin sukelluksen nimi) tai ainakin myohemmin kirjasta katsella mita nahtiin. Ja paljon naimmekin, harmi vaan, etta kaikki nama englanninkieliset nimet eivat varmasti paljon teille kerro enka usko, etta niita kovasti on suomennettukaan (jos sekaan auttaisi). Laitan nyt osan tahan niille joita kiinnostaa :) :

*Papukaijakaloja oli ainakin paljon (isoja ja varikkaita)(http://en.wikipedia.org/wiki/Parrot_fish)
*pitka ja kapea trumpet fish (http://en.wikipedia.org/wiki/Trumpetfish), *Squirrelfisheja myos, niilla on isot mustat silmat ja ne nayttavat todella syvanmeren kaloilta :) (http://images.google.com/images?hl=en&client=firefox-a&rls=org.mozilla:en-US:official&hs=6Oz&ei=d9qiSYP6A8Sb-Aa8pPm2Dg&resnum=0&q=squirrelfish&um=1&ie=UTF-8&sa=N&tab=wi)
*Fairy Basset/Basslet, pieni ja varikas (http://en.wikipedia.org/wiki/Grammatidae)
*Hassun muotoinen Cowfish, jolla oli pienet sarvet (http://en.wikipedia.org/wiki/Cowfish)
*Butterflyfish, kelta-musta-raidallisia erilaisine valesilmineen ja muineen (http://en.wikipedia.org/wiki/Butterflyfish)

Tuossa nyt vahan niista mita nahtiin, linkit tuossa perassa, jos kuvia jaksaa katsoa naista kavereista.

Toisella sukelluksella harjoittelimme tasapainon hallitsemista vedessa hengityksen avulla! Tata osaa kurssista kutsuttiin Big Performance Buoyancyksi. Ensin teimme perusharjoituksia, istuimme lootusasennossa pari metria pohjan ylapuolella ja hengityksen avulla pidimme itsemme tasassa. Sitten menimme pystysuoraan, paa alaspain kohti pohjaa hengittamalla ulos ja takaisin ylos hengittamalla sisaan. Sukeltelimme myos renkaiden lapi ja sitten tuli paras osuus! Otimme rapylat pois, hautasimme ne hiekkaan ja aloimme heittaa voltteja ja pelaamaan frisbeeta! Toki tassa tuoksinnassa innostuin niin, etta regu meni hieman vinoon ja vetaisin hapen sijaan vetta keuhkoihini. Pienehko paniikki iski kun tuntui ettei regusta tullut happea ollenkaan, mutta kun tiesi, etta ilmaa oikeasti tulee ja etta sita vaan itse hyperventiloi, pystyi pikkuhiljaa rauhoittumaan.

Muutimme ihanaan hostelliimme, jossa Johanna ja Siljakin siis bunkkasivat. Terassi riippumattoineen, nakymat merelle, oma laituri, josta paasi uimaan ja oma iso keittio! Kokkailimme ensimmaisena iltana peruspastat ja valkosipulileipia. Menimme myos ajoissa nukkumaan, koska aamulla olisi taas sukelluksen aika! Lahdimme Johannien kanssa deep divelle eli aina 30 metriin saakka. Se oli jannaa se, alhaalla nakyi vain syvan sinista vetta, eika ollenkaan sita totuttua korallia tai muuta. Lahdimme alas pain hitaasti tasaten koko ajan painetta korvissa. Tama onnistui onneksi kaikilta todella hyvin ja paasimme nopeasti pohjalle, jossa meita odotti mahtava uponnut (tai oikeastaan tahallaan upotettu, sukeltajia varten) cargolaiva, noin 30m pitka. Ensin leikimme hieman kanamunan keltuaisilla veden alla, ne kun pysyvat kiinteina palloina paineen takia ja tutkiskelimme varien haviamista vedessa taskulampulla ja varipaletilla. Sitten teimme nitrogen narcosis testin, eli katsottiin aiheuttiko typpi meissa mitaan humalankaltaisia oireita. Kanadalaisella Johannalla oli vahan motoriikka hidastunut, muuten ei mitaan. Taman jalkeen lahdimme kiertamaan levan ja muiden vesikasvistojen peittamaa laivaa. Sisaan emme tietenkaan saaneet menna, siihen tarvitsee oman koulutuksensa, mutta mahtavalta se kylla naytti ulkoakin pain. Kalat porrailivat vieressa ja kajuutta oli hieno omassa karussa ylvaisyydessaan.

Seuraava sukellus oli navigointia, porrailimme kompassin kanssa pohjalla ja lopuksi meidan piti vieda Martin ohjaajamme takaisin veneelle vain muistamalla luonnonmuodostumia tai muuta. Se oli aika helppoa, koska koralliseinamasta veneen alla ei voinut erehtya.

Paivalla nukuimme hieman paikkareita ja jannitimme night diveamme!!! Lahdimme noin 17.45 veneella Moonhole nimiseen sukelluskohteeseen ja laskeuduimme veteen viela ennen auringonlaskua. Taskulamput kadessamme lahdimme sukeltamaan koko ajan hamartyvaan veteen. Loydettiin heti kolmisen hummeria koloistaan, hervottoman kokoisia kavereita! Ne kimmelsivat hienosti taskulampun valossa kuin rubiinit. Yhtakkia sita vaan huomasi kuinka pimeys oli ymparoinyt meidat, eika nahnytkaan muuta kuin oman ja muiden valokeilat. Myos paljon saalistavia squirrelfisheja ja rapuja ja muuta oli nahtavissa, mutta sitten sukeltaessamme aavan hiekkakentan poikki bongasin mustekalan! Nappasin Martinia rapyloista kiinni ja keraannyimme kaikki parin metrin korkeudelle ympyran muotoon tuijottelemaan hassua lonkero-otusta. Viisi taskulampun valoa osoitti tata pienta hermostunutta raukkaa, jonka lonkerot liikkuivat nopeasti kaikkiin eri suuntiin ja joka vaihtoi variaan aina tullessaan hiekalta pienen kiven kohdalle. Se oli hieno elain kylla. Jatimme sen pian rauhaan.

Oli kylla parhaat sukellukset ikina, syvyys sukellus haaksirikolle ja upea yosukellus, ja viela samana paivana!
Kirjoittelen myohemmin lisaa loppupaivista, silla sukelsimme viela naidenkin jalkeen noin neljat sukellukset, saimme kivoja kavereita ja vaihdoimme hieman lokaatiota. Pyysin Mikaa ja Lauraa kirjoittamaan myos omista kokemuksistaan tanne, koska en osaa itse kertoa niista, ne ilmestyvat sitten myohemmin.



Mango innin pool



Tottelevaiset opetuslapset



Kamat kasaan



Laura snorkkeleineen



El Salvador, Kanada ja Argentiina meidan keittiossa




Ihana hammokki ja ihana Mika



Auringonlaskuinen piknikkimme



Ihan mukiinmenevat nakymat parvekkeelta



Mika meinaa sukeltaa



Hehheh huipputiimi, Jonathan takana



Vesipeto



Whitehouse hostlamme



Johanna, mina, Laura ja Mikse