Monday, July 9, 2007

Ihanainen Hanoi ja Halong Bay

Kuten rakkaat lukijat muistanette viime kerran tarinoinnista, saavuimme siis Hanoihin, Vietnamin kauniiseen paakaupunkiin, hyvin janoisina, nalkaisina, seka uupuneina. Nappasimme taksin Lonely Planetin suosittelemaan kahvilaan, astelimme sisaan ilmastoituun ja oi niin kovin puhtaaseen sisatilaan ja tunsimme taas olevamme vaarassa paikassa. Tasta kuitenkin valittamatta tilasimme ruokaa ja juomaa ja nautimme olostamme taysin rinnoin. Ikina en ole samana paivana tuntenut niin kamalaa olotilaa, enka myos lopulta niin taydellista.

Hostellia meilla ei kuitenkaan ollut, mutta loysimme kahvilasta Hanoi backpackers hostellin esitteen ja paatimme suunnata sinne. Tamahan oli tietysti epaonneksemme taynna (kovin suosittu paikka), mutta taas meidat ohjattiin viereiseen hotelliin, joka oli ihan sopuhintainen sekin.

Seuraavana paivana (ke 4.7) menimme taas kyselemaan huoneita hostellista, mutta he eivat voineet viela luvata mitaan. Paatimme hyodyntaa kaunista, ja uskomattoman kuumaa paivaa ja lahtea kavelylle ja hankkimaan viisumeita seka lentolippuja Laosiin. Matka konsulaattiin ei ollut kovin pitka, mutta sitakin tappavampi, ilman kosteus ja lampo tekevat kaikista aktiviteeteista kovin raskaita.

Hanoi on kovin kaunis ja suloinen kaupunki. Ranskalaistyyliset talot ja kahvilat, seka pienet puistot ja lammet tuovat kovin turvallisen olon, kuin Keski-Euroopassa olisi konsanaan. Kaduilla on toki hirvea kaaos, skoottereita vilisee joka puolella ja moottoripyoratakseja on kaikkialla ("Hello madame, moto?"). Pienia kojuja loytyy myos, kuten kiinasta, mutta esimerkiksi ruokakauppoja ei tunnu olevan missaan. Kovasti nakyy myos hedelmanmyyjia, kartiohattu paassaan ja hedelmakorit kepinnokassa olallaan.

Saimme lentoliput Hanoi-Luang Prabang valille 130 dollarilla ja viisumitkin onnistuivat puolessatoista tunnissa!!Edes kuvia ei hakemuksiin tarvittu, taitanee olla pelkka rahastus koko viisumi (40 dollaria/kpl). Loppupaiva meni hostelliporukan kanssa hengaillessa, kattobaarissa olutta siemaillen ja tutustuen uusiin ihmisiin. Yhteinen suosikkimme, Gordon, skotlannista jakoi viehtymyksensa huonoon huumoriin kanssamme ja illan viihde oli taattu. Paatimme kuitenkin, etta internetin tutkiminen oli tarpeellista, jonka jalkeen saavuimme uudelle hotellillemme (hostellilla ei vielakaan ollut tilaa) ja unet olivat taatut.

Torstaina emme tehneet oikeasti mitaan. Muutimme hostelliin kylla, vihdoin, ja hengailimme taas kattobaarissa, jossa oli BBQ-ilta. Tama tarkoitti siis hampurilaisten ja oluen nauttimista. Jatkoimme melko suurella porukalla irkkupubiin, joka osoittautui myos kovin mukavaksi mestaksi.

Saimme myos kuulla torstaina Halong Bayn laheisyydessa riehuneesta taifuunista ja tietysti maantieteilijana olin aivan innoissani. Myrskyn sateet ylsivat Hanoihin saakka, olimme noin 200 kilometrin paassa itse taifuunista, mutta se suuntasi kuitenkin ilmeisesti Vietnamin ja Kiinan rajamaille kohti sisamaata.

Taifuunin takia eivat ystavamme hostellilta olleet paasseet Halong Baylle, mutta paasisivat lahtemaan perjantai-aamuna, joten paatimme myos liittya seurueeseen. Halong Bay on UNESCOn suojelukohde, joka sisaltaa 1969 kalkkikivisaarta, uskomattomat maisemat ja valitettavasti myos paljon turisteja. Lahdimme pikkubusseilla matkaan, todella arsyttavien vietnamilaisoppaidemme kera ja saavuimme satamaan kolmen tunnin ajomatkan jalkeen. Hyppasimme erittain hienon ja luksuksen laivamme kyytiin ja istuimme syomaan lounasta. Poydassamme kanssamme lounasti aivan ihanat Jack ja Kirk, poikapari jenkeista. Kirk oli juuri valmistautunut kampaajaksi ja kosmetologiksi ja valistikin Liisaa miksi saippualla ei saa pesta hiuksia :) ("You are not supposed to do that darling, it doesn't give your hair the right nutritions, you are gonna end up with dredlocks anyway!") mainioita poikia!

Istuskelimme laivan avoimessa keulassa kuvia otellen ja pienia hyppivia kaloja ihmetellen. Saavuimme noin tunnin laivailun jalkeen Halong Bayn kuulemma kauneimmalle luolalle (tasta voi olla mita mielta tahansa). Luola oli todella iso tippukivineen ja kummallisine muodostumineen, mutta myos ehka hieman liian varustettu turistitarkoituksiin. Astuessamme ulos luolasta, melko korkealla kallion ylaosissa, avautuivat eteemme aivan uskomattomat maisemat!!Halong bay on turismistaan huolimatta hyvin hyvin kaunis.

Luolan jalkeen hyppasimme kajakkeihin ja lahdimme melomaan kohti pienta laguunia. Aurinko porotti taivaalta ja melominen otti kasivoimiin, mutta oli kylla mahtavaa. Menimme pienen tunnelin lapi ja saavuimme laguunille, joka oli kovin hieno, sirkat sirittivat, linnut lauloivat ja kasvillisuus oli aivan uskomatonta. Takaisin tullessamme naimme pienia kotkia (ehka kotkia, ehka haukkoja), jotka nappasivat kaloja merenpinnasta. Nousimme takaisin laivaan ja ajoimme hetken ankkuroidaksemme laivan keskelle saarten ymparoimaa aluetta. Oli aika menna uimaan! Koko ryhmamme (noin 20 henkea) oli innoissaan kuin pikkulapset, hyppimassa laivan ylimmilta kansilta alas ja parskimassa suolaisessa meressa. Taman jalkeen maistui ruoka. Ja juoma. Ilta meni karaokea laulellen ja lopulta tahtia kannelta tutkiskellen.

Aamulla joukkomme hajaantui ja ne joilla oli 3 paivan reissu, lahtivat Cat Ba-saarelle, meidan muiden jaadessa laivaan ja lahtiessa lounaan jalkeen kohti Hanoita. Hieman kylla sapetti ettemme ottaneet pitempaa matkaa, mutta se oli melko kallis ja myohemmin kuulimme, etta ei siella sitten edes niin ihanaa ollut (tosin johtui kuulemma siita, etta me suomalaiset emme olleet mukana :D jes, meista pidetaan!)

Sovimme tapaavamme laivalla olleiden kanssa illalla Jazz-klubilla, jossa sitten joimme parit drinkit ja suuntasimme kohti Balcony-baaria. Jazz-klubi oli loistava, mutta livemusiikki tuli niin kovalla teholla, etta jutteleminen oli melko mahdotonta. Balcony bar osoittautui yhdeksi parhaista baareista, toissa siella oli yllattaen ihan huippu romanialainen nuori mies, jonka kanssa keskustelimme, yllattaen, romaniasta. Valitettavasti Hanoin baarit saisivat olla auki ilmeisesti vain kello yhteentoista illalla saakka (tata saantoa kierretaan kovasti) ja poliisi sitten kahdentoista pintaan tulikin sulkemaan baarin. Paatimme siirtya Dragonfly-nimiseen paikkaan, joka osoittautuikin helpommin sanotuksi, kuin tehdyksi. Eksyimme tietysti muista eika meilla ollut hajuakaan paikasta (ei kylla ollut paikallisillakaan), mutta kummallisten sattumien kautta tormasimme muihin tovereihin, eksyneita hekin, ja loysimme lopulta baarin yhteisvoimin.

Liisa tutustui venalaiseen Sergeihin, joka oli kylla niin perusvenalainen ettei muuta. Ilmeisesti ihan mukava kaveri. Iltamme paatimme kuitenkin melko lyhyeen, silla vasymys alkoi taas iskea paalle. Takaisin hostellille tullessamme tapasimme pari poikaa Manchesterista ja siitahan se riemu repesi. Kerroimme kayneemme siella ja erityisesti pitaneemme fifth avenue nimisesta baarista. Jack, toinen pojista oli niin iloinen kuullessaan kotikaupungistaan, etta antoi ison halin ja vannotti, etta tapaisimme huomenna ja juttelisimme lisaa.

Seuraava paiva meni taas hyvin tutuissa (ei jaksa tehda mitaan) merkeissa. Nukuimme, soimme aamupalaa, nukuimme lisaa ja kolmen pintaan paatimme terastaytya ja liittya sunday sessioniin kattobaarissa. Ilmaista kaljaa tynnyrista, mukava ilma ja mukavia ihmisia. Jack ja kolme muuta Manchesterilaista ilmestyivatkin paikalle ja osoittautuivat aivan loistaviksi kavereiksi. Heilla olisi melkein sama matka kuin meilla (Laos, Kambodza, Bangkok) ja paatimmekin yrittaa tormata jossain vaiheessa reissua. Katsotaan miten onnistuu. Jatkoimme iltaa Bia Hoi:ssa, jossa kalja on pahaa, mutta kaupungin halvinta ja lopulta paadyimme taas irkkupubiin. Liisa ja mina olimme kuitenkin niin vasyneita, etta kotiin oli pakko lahtea. Manchesterin pojat lahtivat seuraavana aamuna myos aikaisin kohti Halong Bayta, joten he tulivat samaa matkaa. Harmi vain, etta pojat tulevat takaisin keskiviikkona, jolloin olemme jo lahteneet kohti Laosia. Noh, ehkapa tormaamme viela.

Tanaan on maanantai ja aamupaiva meni taas unten mailla. On uskomatonta miten kamalasti tama lammin ilmasto vasyttaa. Saimme kuitenkin vietya Kambodzan viisumihakemukset konsulaattiin, joten ihan hukkaan ei ole paiva siis mennyt.

Kuvia en saa laitettua vielakaan, silla jostain syysta koneet eivat niita lataa. Harmin paikka, mutta naette ne myohemmin, jos vaikka Laosissa onnistuisi...Hanoi kuittailee nyt. Kirijoitelkaas!


Oi niin kaunis Hanoi


Matt ja meijan botski

Pirates of the (Halong Bay) Caribbean

Kalkkikivivuoria

Wuppiduu

Luola ja ihanainen Kirk kameroineen

Luolaaaaa

Luolan sairaat delfiiniroskikset :(

Halong Bay

Sunset

Aamunaama

2 comments:

Anonymous said...

Jee! Olen blogitahti! Ja tarpeeni julkaista itseani on nyt suuri. Matkalla on kivaa joskin hirvean hikista. Inka on ihan paras. Mielestani tama blogi on myos ihan hyva. Kuvia minusta voisi olla runsaammin. Nyt mennaan mehulle. Terkkuja kaikille jotka tunnistaa!

Liisa

Anonymous said...

Lissu sä voisit itsekin avautua bloginkirjoittajan ominaisuudessa, tai tarkoitan että toi blogittaja-valtikka vois välillä siirtyä sun haltuun, vaikka tää onkin ilmeisesti Inkan blogi. Vaihtelu virkistää, tiedäthän. Kannatan myös lisääntyvää määrää kuvia.

Ttuomas