Hanoista Laosin Luang Prabangiin

Hanoin viimeiset paivat sisalsivat odotetusti vahemman itse tekemista ja nakemista, mutta sitakin enemman hengailua ja rentoutumista. Saimme viisumit Kambodzaan, mika oli hieno homma ja sitten kolkuttelikin jo viimeinen ilta ovella. Koska meilla oli niin kamalasti mukavia ystavia Hanoissa, paatimme pitaa juusto ja viini-illallisen hostellin kattobaarissa. Loistava illallinen olikin. Nautimme erityyppisia sulatejuustoja ja oli meilla brietakin, ja viinimme olivat maukkaita, halvimpia laatuaan, tietysti. Saimme myos ostettua antimillamme uusia ystavia, kolme tyttoa skotlannista ja australiasta. Ymmarsimme myos jossain vaiheessa, etta nama mimmit olivat oikeastaan ensimmaiset tytot koko matkan aikana, joiden kanssa olemme jutelleet kunnolla. Hassua, mutta niin se vaan menee.

Seuraavana paivana koitti lahto lentokentalle hyvasteltyamme rakkaat Gordonin ja Mattin. Jaomme taksin irlantilaisen Fergelin (kirjoitusasusta en mene takuuseen) kanssa, joka oli matkalla niin ikaan Luang Prabangiin. On kummallista, miten vaikeaa voi olla oppia tyhjentamaan kasimatkatavaroista ne asiat, joita koneeseen ei saa vieda, ruumaan meneviin tavaroihin. Tottakai unhoitin rakkaan pikku MacGyver linkkarini laukkuuni ja haukansilmaiset tarkastajat sen toki huomasivat. Juoksin takaisin check-in gatelle, jossa onnekseni oli Israelilainen Guy-niminen poika, jonka rinkkaan sain laittaa veitseni. Raahasin myos vahingossa pienen vesipyssyni koneeseen, sita eivat kuitenkaan ottaneet pois.

Koneemme oli uskomaton :D En ehka koskaan ole ollut niin pienessa koneessa, vaikka melko paljon on tullutkin lennettya. Astelimme sisaan ihastuksissamme ja mika parasta, heti noustuamme meille tarjoiltiin ilmaista ruokaa ja juomaa!Voi etta, Lao Airlines, suosikki lentoyhtioni :) Laskeutuminen oli kylla hieman pelottavaa, mutta maisemat veivat kylla voiton!!Vihreita, metsan peittamia vuoria ja kukkuloita silmankantamattomiin.

Sain linkkarini takaisin Guylta ja jaoimme taksin taas irkun ja taman israelilaisen kanssa. Loysimme mukavan oloisen guesthousen aivan toisen joen rannalta ja paatimme kaikki jaada sinne. Luang Prabang on pieni ja kaunis kaupunki (UNESCOn maailman perintokohde niin ikaan), joka sijaitsee periaatteessa kahden joen valisella alueella, Mekong ja tama toinen joki kohtaavat keskustan yhdella kulmalla. Talot ovat matalia ja suloisia, hyvin eurooppavaikutteisia ja Buddha-temppeleista loytyy joka kolkasta. Kuumuus tuntuu olevan taalla viela tappavampaa kuin Hanoissa, jos mahdollista :)

Ensimmaisena iltana soimme kaikki nelja yhdessa jannittavaa grilliruokaa. Poydassa oli siis reika, vahan niin kuin takan tuhkapesa, johon kaadettiin hehkuvia hiilia ja paalle tuotiin metalliastia, jossa itse grillailu tapahtui. Saimme naudanlihaa, kananmunia, kasviksia ja nuudeleita, joita sitten paistelimme yhdessa tyytyvaisina. Todella maukasta, sano.

Tullessamme ruokailemasta meita odotti mukavat lemmikit rakkaassa huoneessamme. Olin astumassa vessaan, kun huomasin aivan hervottoman ison hamahakin mollottavan lattiallamme. Siis oikeasti, ihan uskomattoman kokoinen otus. Kauhuissamme pohdimme, etta mita ihmetta voimme tehda talle kamaluudelle, mutta onneksi apu oli lahella ja sankarimme Guy tappoi hirvion parilla nopealla flipflopin huitaisulla. Taman jalkeen loytyi viela pari torakkaa, Kalle ja kumppanit, mutta mikaan ei voinut enaa hatkayttaa hamahakkiyllatyksen jalkeen.

Seuraavana paivana oli aika lahtea tsekkailemaan Tat Kuang Si-vesiputousta, joka sijaitsee noin 32 km paassa keskustasta. Korottelimme jannassa taksissa, jossa siis vain lava, penkit ja metallikehikko ymparilla. Kavelimme hetken kauniissa metsan siimeksessa kunnes eteemme avautui aarimmaisen kaunis nakyma: turkoosia vetta taynna oleva pieni lampi, johon vetta valui koko ajan hieman pienelta kalliolta. Niin alyttoman idyllinen ja kaunis, etta sen ei olisi uskonut olevan oikea. Pulahdimme heti kirkkaaseen ja viileaan veteen, oi etta teki hyvaa.

Jatkoimme matkaa virran ylapaahan, jossa virtaus oli voimakkaampaa ja lopulta tulimme itse putoukselle!Paatimme kiiveta yha ylemmas ja tulimmekin ihanalle spotille, putouksen keskiosiin, jossa oli ns. valilampi, putous siis alkoi ylempaa ja jatkoi lammesta viela alaspain. Hyppasimme lampeen, kiipeilimme veden kuluttamilla kivilla ja paasimme vihdoin, telomatta itseamme putouksen alle :D Uimme alastulevan veden ali putouksen taakse, jossa oli pieni luola. Vaikea oli taas kasittaa, etta luonto oli taman kaiken saanut aikaan ja etta emme olleet vaikka serenassa tai vastaavassa. Kaunista, ehdottomasti.

Olimme aivan poikki tullessamme takaisin ja olikin aika lahtea ruokailemaan. Soimme maittavia paistettuja nuudeleita ja kasviksia ja kanaa. Guy ja Fergel liittyivat seuraamme ja nautimme virvoittavia juomia viereisessa baarissa yhdessa myos kolmen hieman liian vitsikkaan brittipojan kanssa. Koska baarien tulee sulkea viimeistaan ilmeisesti keskiyolla, tulivat poliisit taas pilaamaan meidan ilomme. Sama juttu kavi myos viereisessa ravintolassa ja lopulta myos keilahallissa, joka on siis yleinen jatkopaikka bileiden loppuessa liian lyhyeen.

Jatkamme luultavasti matkaamme huomenna kohti Vang Vienia, etelaan pain siis, jossa emme tieda viela kauan viihdymme. Ihmisia, joita olemme matkallamme tavanneet, on ympari ampari ja heitakin pitanee vissiin yrittaa aina nahda uudestaan jos samaan kaupunkiin sattuu. Monet ovat pitaneet yhteytta hyvin kiitettavasti!Chrisin, mongolian tuttavuus, kanssa olemme mailailleet kovasti, Manchesterilaiset pojat mailasivat saman tien ja pohtivat suunnitelmiaan ja Gordon myos pisti viestia heti lahdettyamme. Myos Juho,(moi Juho!), jonka tapasimme Pekingissa mailasi aikoja sitten, mutta koska olen niin saamaton, niin en ole vastannut!Anteeks Juho!Kirjottele kuulumisia, jos jaksat!

Kuvia myohemmin, okei? (nyt syomaan)


Luang Prabang market

Aamupala...

...Fergelin ja Guyn kanssa...

...natilla lammella.

El rio de Mekong

uimapuku mallisto, kesa 2007, Billabong

Siella ne tytot suklas (Kuang Si waterfall)

Siisti

Siina se nyt sit ois

Ylaviistosta

Irkku ja Lissu