Maailman suurin buddhapatsas ja Emei vuoren huiputus

Herasimme maanantai-aamuna seitsemalta ja pistimme kamat kasaan. Seikkailuhan siita tuli kun yritimme bussilla etsia oikeaa linja-autoasemaa, ensin paattarille, sitten takaisin pain vain huomataksemme menneemme taas ohi. Kavelimme lopulta perille. Liput Leshaniin olivat 43 rmb (4,3e) ja matka kesti parisen tuntia. Giant Buddhan etsiminenkin meni sompailuksi, mutta eipa siina mitaan. Liput olivat naurettavan hintaiset: 12e ilman opiskelijakorttia, jota Samulilla ei ollut. Paatimme kuitenkin kikkailla hieman ja onneksemme lipunmyyja ei ollut ihan siita kirkkaimmasta paasta ja ajokortti kelpasi siis mainiosti opiskelijakortista.

Itse nahtavyys oli ihan kiva. Tai siis, etta olihan se iso ja niin edespain mutta...itse ymparisto oli kovin mukava, metsaa ja kauniita temppeleita. Kavimme ulkoportin vieressa olevassa ravintolassa syomassa, josta saimme viela hankittua suoran kyydin Emeille.

Koska koko paiva oli mennyt enemman tai vahemman eksyksissa, ei ollut epailystakaan etteiko se sellaisena myos jatkuisi. Emei on suuri vuori, jonne on, no ainakin 3 sisaanpaasya ja useampia reitteja ylos. Buddhalaisten pyha vuori sisaltaa runsaasti temppeleita, metsaa ja portaita. Korkein huippu on 3099 metrissa. Olimme valinneet reitin, joka kulki Wanningin temppelin kautta aina Elephant bathing poolille, josta ylos 3077 metriin Golden Summitille. Olimme ensimmaisen sisaankaynnin, Baoguon vieressa, ilman kunnon karttaa ja suurempaa havaintoakaan vuoren oikeasta koosta. Meidan piti paasta kauimmaiselle portille Wanningiin,joka omaamassamme kartassa vaikutti olevan melko lahella. Toisin kuitenkin oli ja noin 2 kilometrin kavelyn jalkeen meita neuvottiin hyppaamaan taksiin, silla matka tulisi olemaan noin kymmenen kertaa pidempi. Nain teimme, ja huh,olisimme kavellen olleet perilla ehka vasta keskella yota.

Olimme entrance gatella 19.00 ja kauhuksemme huomasimme lipunmyynnin olevan kiinni. Se kuitenkin avattiin vain ihan meita varten. Lahdimme talsimaan metsan lapi kohti Wanningin temppelia ja noin 1 1/2h kavelyn jalkeen se tulikin vastaan, onneksi, silla pimea laskeutui. Nukuimme lahella olevassa majatalossa, josta sai myos ruokaa ja kaljaa. Olipa paiva.

Vaan olipa toinenkin. Herasimme kello 6 ja lahdimme seitsemalta kavelemaan. Ilma oli viilea, mika oli ihanaa, silla siitakin huolimatta hiki virtasi ja naamaa punotti. Portaita, portaita ja portaita, temppeli ja portaita. Kipusimme ylospain ja ylospain yha jyrkempia ja tuskaisempia nousuja. Ymparisto oli mahtava: metsaa, elaimia ja vuoria. Pidimme useita pienia levahdystaukoja. Yhdella tallaisella, jyrkan nousun jalkeen, huomasimme yhtakkia kuinka pieni kiinalainen poika ja hanen isansa juoksivat vastakkaisesta suunnasta. "Monkeys, monkeys!!". Kikatimme katketaksemme, silla ajatus oli niin huvittava, mutta nauru muuttui nopeasti hysteeriseksi hengenhaukkomiseksi, kun iso apina kaveli taukopaikallemme. Lissu pomppasi pystyyn ja hanen makuupussinsa jai siihen. Apina pallotteli silla hetken kunnes jatti sen rauhaan. Nappasimme pussin mukaamme ja lahdimme kavelemaan eteenpain, jossa olikin sitten loput laumasta. Apinoista on monia varoituksia, silla ne ovat kovia napistelemaan tavaroita. Eras emoapina, vauva sylissaan, naytti yhtakkia hampaansa ja tarrasi olkalaukkuuni. Repaisin laukun pois ja jatkoimme vilkkaasti matkaa.

Nousua, nousua, nousua. Klo 17.00 aloimme olla jo aivan poikki, mutta viela oli jatkettava Elephant Bathing poolille saakka, jotta nakisimme auringonnousun seuraavana paivana. Paasimme vihdoin perille kellon nayttaessa 18.00 eli olimme kiivenneet kokonaiset 11 tuntia. Nalkaisina, viluisina ja taysin vasahtaneina menetimme hermomme liian innokkaaseen huoneen tarjoajaan. Ennen kuin saimme ruokaa emme suostuneet tekemaan minkaan nakoisia paatoksia. Lopulta saimme hyvan huoneen 15 eurolla ja vatsammekin tayteen.

Aamulla neljalta heratys, lahto kohti Jieyin Hallia, josta ottaisimme ensimmaisen cable carin ylos Golden Summitille. Metsa oli pilkkopimea, ainut valo tuli Samulin videokamerasta, vaikka onneksi lyhdyt syttyivat ymparillamme pian kellon lyodessa viisi. Ostimme liput hissiin ja ylos ehtiminen auringonnousuksi muodostuikin varsinaiseksi taisteluksi. Tuli aivan Stockmannin hullut paivat mieleen. Paasimme kuitenkin ensimmaisten joukossa hissiin ja kavelimme ylos Golden Summitille viimeisilla voimillamme. Aurinko alkoi juuri nousta, hitaasti, mutta varmasti, kuten mekin ylos Emei Shania. Koko horisontti oli valaistunut ja alla olevat vuoren huiput olivat vellovan pilvimeren peitossa, vain osa nakyin hamarina silhuetteina. Yhtakkia kirkas punainen pallo nousi pilvien keskelta saaden suurimman osan katsojista hurraamaan. Naureskellen katsoimme auringon ilmestymista taivaalle. Mahtavaa!Edellisen paivan karsimykset oli kuitattu ja olo oli voittamaton.

Alaspaasy muodostuikin hieman hankalaksi, koska jostain syysta bussit eivat suostuneet ottamaan meita kyytiin. Portaita, portaita ja pohkeet todella tunsivat ne. Otimme bussin alas Elephant Bathing poolilta ja vasyneina nukahdimme. Myos matka Chengduun meni unten mailla. Dave's Oasis oli ensimmainen kohteemme, jossa juhlistimme urakkaamme hyvalla ruoalla ja useilla juomilla.

Myohemmin lisaa muun muassa pandoista, jee! Ai niin, Johkulle hyvat syntymapaiva, Onneksi olkoon!Taalla kiinassa on kato sellanen tapa, etta onnitellaan vasta niinku viikon paasta ;) Kuvia ja kuvateksteja laittelen, kohta nahdaan onnistuuko.

edit. oho, olinpa mokaillut. noh toivottavasti noi kuvatekstit nakyy teille normisti, taalla ei. Juup osa tekstista oli tullut kahdesti...argh. Kummallisia kommentteja, kiitos :)

Lisbe ja nakyma Leshanin ylle


Giant Buddhan puistossa


Itse Buddha


Mt. Emei


Valmiita kiipeamaan.


Portaita


Karttaa tutkimassa


Nasty Monkeys


Taysin pilvessa


Kipuamista


Mitka maisemat


Vuoren valista


Valikevennys: Chinglish


Aurinko nousee


Alla pelkkaa pilvimerta


Sieltahan se sitten nousi


Onnellinen huiputtaja


Hyppykuva vol. 3


Taustalla lumihuippuiset vuoret