Wednesday, June 6, 2007

Trans-Siperialla Baikalille

No niin, paastiinpa siis hetkeksi pois junasta ja nauttimaan Irkutskin ihmeista ja Baikalin jaatavasta vedesta.
Junamatka oli loistava!!Platskartnyi on ainoa oikea tapa matkustaa, ihan hemmetin hauskaa jengia!Vaunu toimii siis niin, etta kaytavalla on vahan loossien tyyppisia neljan hengen sektoreita, mutta ei siis ovia, vaan valiseinat, ja toisella puolella kaytavaa poikittain kaksi sankya, joista toisesta muodostui penkit ja poyta. Meidan kolmen, Samulin, mun ja Lissun kanssa asusteli ihana Inna neitonen, joka oli erittain hilpeaa ja mukavan luotettavaa ja auttavaista seuraa. Viihdyttamaan saapuivat seuraavana paivana myos Vitja, 10v. ja siskonsa Anja 12v. Hauskoja skideja, eka vahemman puheliaita, lopulta jo niin kiintyneita, etta Vitjakin myonsi ikavan meita tulevan :) Tosissaan, platskartnyissa ei kylla kertaakaan tarvinnut pelata kamojen puolesta, ei kukaan hairinnyt unia, eika varmasti ollut tylsaa, kuten kupee-vaunuissa naytti olevan! Ainoa miinus oli vessaan jonottelu mutta siinakin oli hupinsa kun jutteli kanssaodottajien mukana.
Ruokaa tehtiin suurimmaksi osaksi ite: al dente nuudeleita, al dente kuskusia ja lopuksi jopa ihan kunnon pussikeittoa. Mukavaksi aamupalaksi muodostuivat uskomattoman rasvaiset piiraat, joissa sisalla oli perunaa. Nyt jo ehka tulevat vahan korvista. Aseman mummoilta sai ostettua vaikka mita aina kananreisista kaljaan ja kuivattuun kalmariin.
Tyontekijat olivat ihania (paitsi yksi vihainen tati joka huijasi meilta hurjan euron lusikasta jota ei oltu havitetty), kuten myos kanssamatkustajat.
Nukkuminen, musiikin kuuntelu (kajarit mp3-soittimeen olivat ehka paras ostos ikina), hengailu ja asemilla footbagin pelailu muodostuivat paa-ajanvietteiksi, eika kertaakaan ollut tylsaa!
Ja sittenpa sitten!!Saavuimme vihdoin Irkutskiin 4.25 aamulla (moskovan aikaa) ja heitimme kamat sailytykseen. Baikalille paasy muodostui aluksi hieman ongelmalliseksi koska eihan meilla tietenkaan ollut hajuakaan, etta minne pain sinne oltaisiin menossa. "Baikal, se kun on melko suuri", totesi taksikuski. Kuultiin sitten, etta marshutkia eli reittitakseja liikkuu bussiasemalta Baikalille pain,joten sinne sitten. Raitiovaunukikkailun jalkeen paastiinkin oikeaan paikkaan ja oikeaan marshutkaan. Vielakaan en ihan varma ole paikasta minne mentiin (Listvijanka?), mutta meille luvattiin etta siella paasee uimaan, joten sinne siis. (reittitaksi 70 ruplaa=2e). Helskutin kylma siella tietysti oli mutta uimaan oli paastava (ihan peseytymisenkin takia :)). Kiljahdusten ja uskommattomien ilmeiden siivittamana tuli 25 vuotta lisaa hankittua tahankin eloon. Oli se sen arvoista :)
Kolmen tunnin paasta lahtee junamme kohti Ulan Batoria, josta sitten lisaa raporttia ja toivottavasti kuviakin! Irkutsk kuittaa.


Asemalla Irkutskissa


Listvijanka, Baikal


Irkutsk bussista


Aava Baikal ja Samuli


Rakkaat matkatoverini Vamuli ja Dj Lusshu


Mina, Vitja ja Anja


Junailua

3 comments:

Anonymous said...

Mehevä ja rikas kuvaus, mutta Baikal-järvessä uinnista olisi mielellään kuullut enemmän.

Anonymous said...

oi, odotan jo innolla lisää tekstiä matkan varrelta! meillä on lähtö samaan reissuun 29.6 ja maa polttelee jo jalkojen alla :D

Anonymous said...

ompas nyt loytynyt edustavimmat kuvat..

t. kanssamatkustajat