Vasta poissa olen viimein perillä: Kota Kinabalu ja Brunei

Kota Kinabalulla kerkesimme porrailla parisen paivaa ennen kuin tuli lahto kohti Bruneita, joissa tapaisimme vihdoin ystavamme Lassin ja kolme muuta kaveria! Tottahan se on, etta viidakkoilun jalkeen tuntui kaupunki kovin tylsalta ja mitaansanomattomalta, mutta viihdytimme itseamme kuten kunnon leidit konsanaan!Kavimme shoppailemassa (okei kasineita, dvd:n ja laivaliput :) ), syomassa hyvaa ruokaa ja sitten leffassa yhdessa Billin ja Sarahin kanssa. Valitsimme yhteismielin kiinalaisen rakkauselokuvan nimeltaan Secret. Oli ehka oudoin patka ikina. Jotain aikahyppelya ja pianonsoittoa ja huonoja nayttelijoita, mutta kovin viehattava se oli :D

Sitten koitti aamu 30.8. ja me lahdimme painamaan laivaterminaaliin. Hyppasimme mukavaan paattiin, jossa tosin taas aivan jaatava ilmastointi, ja veneilimme kolmisen tuntia Pulau Labuan-nimiselle verovapaalle saarelle. Koska Brunei on kummallinen maa, eli hyvin tiukka muslimimaa toisin sanoen, ei siella myyda alkoholia lainkaan ja koska olimme kuitenkin tapaamassa ilomielisia Suomipoikia, niin ostimme omat juomamme mukaan. 12 tolkkia kaljaa sai vieda ja jotain likooreja. Me pitaydyimme ensimmaisessa. Hilpsimme juominemme tulliin, jossa piti hoitaa muodollisuudet naiden virvokkeidemme takia ja sitten jatkoimme matkaa. Saavuimme noin parin tunnin ajelun jalkeen Muaraan, josta otimme bussin Bandarseri Begawaniin eli Brunein paakaupunkiin.

Bussimatka oli hauska, Bruneissa jengi pykaa ihan uskomattomia okyhienoja pytinkeja, joiden vieressa sitten saattaakin olla sellaisia peltihokkeleita. Nama vaaleanpunaiset ja pastellinsiniset prinsessatalot olivat kylla kummallista katseltavaa. Outo maa.

Bussiasemalta lahdimme kavelemaan kohti halvinta mahdollista majoitusta eli Youth Hostellia. Outo mesta. Vanhan koulurakennuksen nakoinen talo sijaitsi hienomman nuorisokeskuksen vieressa, jossa oli uima-allas ja kaikki, meidan majoituksemme oli melko vaatimaton. Suihkuista ja vessoista toimi vain yhdet kappaleet, kaikkialla oli todella aavemainen tunnelma ja me jo suunnittelimmekin hienon kauhuelokuvan kohtauksia. Sitten alkoikin pelottaa. Ovessamme olevat saannot olivat kylla myos kuin jostain muusta maailmasta..."hostelli ei ole velvollinen havinneista tavaroista eika mahdollisista tapahtuvista vahingoista" (ihmisvahingoista?)

Poikien koneen piti laskeutua Bandarseri Begawaniin=BSB:hen=backstreetboysseihin=bakkareihin siina puoli kuuden maissa illalla, mutta kuinkas ollakaan, oli tama lento kovin myohassa ja pojat saapuivatkin vasta kymmenisen maissa. Olimme varustautuneet erittain tyylikkaasti tahan jalleennakemiseen, mutta viivytyksen takia kavi vahan hassusti. Olimme ostaneet kukkaruukun (ei ollut ampareita) ja jaita jotta kaljat saisi kylmaan, seka sipseja ja muuta naposteltavaa, mutta jaat olivat sulaneet poikien saapuessa, ja sipsitkin soimme jo valmiiksi. Myos osa kaljoista oli tuhottu.

Vihdoin ja viimein paasivat uupuneet matkalaiset perille ja kaikesta epaonnesta huolimatta, oli kovin riemukasta nahda taas!!!Istuimme iltaa terassilla musiikkia kuunnellen ja ilolienta nauttien. Eras hyvin vihlova itserakas hongkongilainen nuorimies tosin torkeasti liittyi seuraamme ja joi kaljamme ja oli vaan niin allottavan arsyttava, etta vielakin oikein inhottaa ajatuskin siita urposta. Huoh.

Seuraavana paivana herasimme joskus neljan maissa iltapaivalla :D kavimme syomassa ja itse menin takaisin nukkumaan. Nukuin koko paivan. Muut kavivat katselemassa jotain nahtavyyksia, joista en tieda mitaan. Yhden ison moskeijan nain ja sen verran kaupunkia, etta aika turhalta paikalta naytti, ihmisetkin oli aika hassuja. No tulipahan kaytya. Outo maa. Seuraavana aamuna oli lahto takaisin KK:hon ja samat lauttailut ja kaikki uudestaan ja sitten takaisin tuttuun ja turvalliseen Summer Lodgeen.

Huomenna lahdemme Liisan kanssa huiputtamaan mt. Kinabalua!Pitakaa peukkuja :)